Kävin kurssilaisten blogit läpi järjestelmällisesti ja rakentelin Google Docsiin arviointitaulukon. En nyt tiukkapipoisesti ole arvosanoja antamassa, mutta vähän hahmottelin, että kuinka paljon kukin on kurssin aikana kontribuoinut omaan osaamiseensa, suomenkielisten laadukkaiden blogikirjoitusten maailmaan sekä eri mediaobjektien ekosysteemeihin.

Kuten jo aiemmin sanoin, kurssin aikana on blogeissa kirjoitettu todella korkeatasoista analyysiä, pohdintaa sekä kokemusraportteja. Monelta puhti kuitenkin loppui kesken. Tässä hieman tilastoja:

  • 30 henkilöä lisäsi itsensä Wikiopistossa kurssin ilmoittautumislistalle
  • 15 oppijaa sai oman kurssiblogin pystyyn
  • 1 oppija on poistanut bloginsa, joten hänestä ei jäänyt mitään pysyvää jälkeä (koska blogi ei ilmeisesti ehtinyt olla edes kuukautta olemassa, Internet Archiven wayback machinessakaan ei ole mitään).
  • 4 oppijaa keskeytti heti esittelyn jälkeen
  • 2 oppijaa keskeytti toisen viikon jälkeen
  • 1 oppija keskeytti kolmannen viikon jälkeen
  • 2 oppijaa keskeytti viikon 6 jälkeen
  • 5 oppijaa kävi kurssin kokonaan läpi

Kurssin kokonaan läpi kulkeneet ja läpäisseet ovat seuraavat (aakkosjärjestyksessä). Kannattaa tutustua heidän blogeihinsa, hyvää pohdintaa kaikilla.

Kurssitodistukset laitetaan tällä viikolla postiin niille, jotka ovat fyysisen postiosoitteensa ja nimensä ilmoittaneet.

Päivitys 15.12.2009: linkit suorittaneiden blogeihin korjattu

Niin se 10 viikkoa vain meni, ja kurssimme on päättymässä. Ensinnäkin suurkiitos valtavan hienoja kirjoituksia tuottaneille oppijoillemme – olen itsekin oppinut uutta ja monet kirjoitukset olen päätynyt keräämään linkkilistoihini ja jakamaan eteenpäin mm. Twitterissä, Diigossa ja Sometussa.

Viimeisen viikon ohjelmaan kuuluu seuraavaa:

  1. Jos et vielä ole ehtinyt viime viikon ohjelman mukaisesti kommentoida kanssaopiskelijoiden tuotoksia, nyt on korkea aika! Blogin sivupalkissa on linkit kunkin oppijan blogiin ja Frienfeediin, jossa kaikkien kirjoitukset ovat yhdessä.
  2. Anna palautetta ja kritiikkiä kurssista palautesivulla.
  3. Merkitse kalenteriisi videokonferenssin ajankohta: perjantaina 4.12. klo 13-14, osoitteessa http://connect.humac.fi/avo

Jos haluat kurssisuorituksestasi todistuksen, ota yhteyttä: tarmo.toikkanen ät taik.fi.

Oppimisaihiot

Vuosien 1997 ja 2001 useat opetusteknologian toimijat kehittivät yhdessä standardia oppimateriaalin liikuttamiseen ja jakamiseen verkossa. Erilaisia verkko-oppimisympäristöjä ja oppimateriaalipankkeja oli jo useampia, mutta näiden ongelmina oli projektien hajanaisuus ja yhteensopimattomuus. Oppimisaihioksi (Learning Object, LO) määriteltiin syntyneessä IEEE:n standardissa epämääräisesti ”Mikä tahansa digitaalinen tai ei-digitaalinen entiteetti mitä voidaan käyttää, uudelleenkäyttää tai johon voi viitata tietokone-avusteisessa oppimisessa.”. LO-standardi ei määritellyt miten oppimisaihio asiansa opettaa, vaan keskittyi siihen mitä tietoja jokaiseen oppimisaihioon täytyy tai voi liittää, jotta oppimisaihioita voi keräillä oppimisaihiokirjastoiksi ja jotta niistä voidaan etsiä tietynlaisia oppimisaihioita. Kyseessä oli siis tekninen standardi.

Standardin luomisen ohessa syntyneessä keskustelussa nousi esille monia uusia ideoita oppimisaihioiden käytöstä. Yleinen ajatus 2000-luvun alussa oli, että luodaan oppimisympäristö, jossa ohjelma erilaisilla ennakkotesteillä määrittelee oppijan osaamisen tason ja opiskelutyylin ja koostaa saatavilla olevista oppimisaihioista hänelle henkilökohtaisen opiskeluohjelman. Oppimisaihiot voivat sisältää tekstejä, multimediaa, testejä, tehtäviä, simulaatioita ja muuta mielenkiintoista ja sama aihio voi olla osana monessa erilaisessa ”oppimisjaksossa” (Esim. Downes, 2001). Tätä tietokoneohjattua opetusta myös epäiltiin ja esitettiin toisenlaisia käyttömalleja: Wiley (2000) esitti, että erityisesti yritysten koulutuksessa käytettävä ohjeistamisen teoria ja suunnittelu (instructional theory, instructional design) voisi toimia teoreettisena pohjana oppimisaihioiden käytölle. Ammattilaiset, eli ohjeistussuunnittelijat laatisivat oppimisaihioita ja koostaisivat näistä oppijoille sopivia kokonaisuuksia. Oppimisaihioiden käytössä säästö syntyisi siitä, että kerran luotuja aihioita voitaisiin uudelleenkäyttää monissa suunnitelmissa. Oppimisaihioita esitettiin käytettävän myös konstruktivistisessa oppimisessa (Bannan-Ritland, 2000) ajatuksella, että oppimisaihioiden tekeminen voi olla myös mielekästä oppimista.

Oppimisaihiot kiinnostivat myös liike-elämää. Oppimisaihiot voisivat olla samanlainen kustannustoiminnan kohde kuten oppikirjat. Edellytyksenä myytäville oppimisaihioille olisi kuitenkin jonkinlainen hallittavissa oleva infrastruktuuri: kustantajan pitäisi voida seurata ja saada maksu käytetyistä oppimisaihioista. Oppimisaihioiden käytön suunnittelussa oletettiin usein, että osa aihioista tulee olemaan maksullisia.

Oppimisaihiokirjastot

Vuosituhannen vaihteessa erilaiset kirjastojen, arkistojen ja kokoelmien luettelot olivat jo hyvin siirtyneet verkkoon. Varsinaisia sisältöjä tällaiset kirjastot eivät vielä muutamia poikkeuksia lukuunottamatta sisältäneet. Tärkein poikkeus on ehkä tieteellisten julkaisujen verkkoversiot, jotka oli jo integroitu kustantajien hakujärjestelmiin, jotka edelleen oli liitetty kirjastojen tietokantoihin. Käytännössä tämä tarkoitti, että kokoelmissa ja kirjastoissa pystyi suorittamaan hakuja, jotka kävivät läpi kirjaston kokoelman metatietoja, eli luetteloa siitä, millaisia aineistoja kirjastossa on. Oppimisaihioiden standardointi loi oppimisaihioille metatiedot, ja oli luonnollista rakentaa oppimisaihiokirjastoja, joihin talletetaan oppimisaihioiden metatietoja ja mahdollisuuksien mukaan oppimisaihioita.

2000-luvun alussa oli monia oppimisaihiokirjastoprojekteja, joissa pyrittiin kokoamaan oppilaitosten tekemiä oppimisaihioita, julkisten toimijoiden (esim. ympäristöministeriö, terveysministeriö, ESA, WWF jne.) luomia oppimisaihioita ja kustantajien tekemiä oppimisaihioita mahdollisimman kattaviksi ja käyttökelpoisiksi kokoelmiksi. Yhdysvalloissa yksi varhaisimmista toimijoista oli Kalifornian yliopiston yhä aktiivinen MERLOT. Myös Kanadalla ja Australialla oli maiden suurista etäopiskelutarpeista johtuen suuret suunnitelmat verkko-oppimisresursseille. (Kts. esim eduSource Canada, viimeksi päivitetty 2004) Euroopassa EU:n puiteohjelmien parissa on vuosikymmenen mittaan tehty monia hankkeita oppimateriaaliverkostojen luomiseksi, esim. ARIADNE-projekti 1996-2000, joka synnytti verkoston 'tietoaltaita' (knowledge pools), joihin resursseja tuotettaisiin. Muita isoja EU-hankkeita oli mm. CELEBRATE (2001-2004) ja CALIBRATE (2004-2008), joista jälkimmäisessä tehtiin LeMill ja perinteisempi oppimisaihiokirjasto LRE for Schools.

Tyypillistä kirjastoprojekteille oli huoli siitä, kuinka kustantajat ja sisällöntuottajat saadaan mukaan. Katsotaanpa vaikka Australialaisen COLIS-hankkeen (Collaborative On-Line Learning and Information Services) tavoitteita:

"Phase I Implementation (September 2002)
Phase I demonstrates an integrated Learning Environment within a University. This solution consists of:

  • Digital Repositories
  • Learning Object Trading Exchange
  • Digital Rights Management Infrastructure
  • Learning Management System; and
  • Cross Domain Resource Discovery Systems
  • managed within a Single Sign On environment

— Bower, R. (2003), COLIS Demonstrator Guide, A brief introduction to the COLIS model, where to find it and how to log in, based on a document produced by MELCOE (pdf)

Suurin osa haastavista toteutettavista ominaisuuksista liittyy jotenkin opiskeluresurssien hallintaan: järjestelmä pystyy pitämään silmällä mitä resursseja haetaan ja ketkä hakevat, ja kenellä on oikeudet mihinkin aineistoon. Lopputulos on välttämättä suljettu systeemi.

Jos oppimisaihiokirjaston rakentaa pohjautuen kokoelmaluetteloon, käy helposti niin, että aihiot tavoitetaan vain luettelon kautta. Internetille tyypillistä resurssien linkittämistä toisiinsa ei voi luontevasti tehdä, jos oletetaan, että aihiot ovat olemassa toisistaan riippumatta ja haetaan luettelosta. Koko sivusto ja siinä tapahtuva toiminta tulee muodostumaan luettelon ympärille: aihioiden etsimistä luettelon avulla, uusien aihioiden syöttämistä luetteloon, aihioiden keräilyä luettelosta. Katsokaa esim. MERLOT ja LRE for Schools: molemmat ovat pohjimmiltaan kokoelmaluetteloita.

Yksikään oppimisaihiokirjasto ei tavoittanut suurta suosiota. Oppimisaihioista ei tullut kannattavaa bisnestä kuin hyvin rajallisesti työkoulutuksessa, ja kustantamot ovat vetäytyneet hankkeista tai keskittyneet omiin verkkokauppoihinsa.

Jatkuu… Avoimilla oppiresursseilla ja avointen resurssien kirjastoilla

Lähteitä:

Bannan-Ritland, B., Dabbagh, N., and Murphy, K. (2000). Learning object systems as constructivist learning environments: Related assumptions, theories and applications. In Wiley, D., editor, The instructional use of learning objects. Agency for Instructional Technology and the Association for Educational Communications and Technology.

Downes, S. (2001). Learning objects: Resources for distance education worldwide. The International Review of Research in Open and Distance Learning, 2(1).

Wiley, D. (2000). Connecting learning objects to instructional design theory: A definition, a metaphor, and a taxonomy. In Wiley, D., editor, The Instructional Use of Learning Objects, chapter 1. Agency for Instructional Technology and the Association for Educational Communications and Technology.

Kurssimme kymmenen viikon ohjelmasta on nyt puolet käyty läpi. Kurssiohjelmaa katsomalla voi nähdä, että nyt ollaan vedenjakajalla. Ensimmäiset viisi viikkoa on käsitelty avoimuutta, vapautta, lainsäädäntöä sekä avoimia palveluita, mutta nyt päästään siihen konkreettisen tuottamisen vaiheeseen, jossa opintopäiväkirjan lisäksi pitäisi jo tuottaa oppiresursseja – avoimesti.

Tänään alkaa kuudes viikko, jossa tutustutaan valokuvien tuottamiseen. Seuraavalla viikolla päästään ääneen ja sitä seuraavalla videoon. Ja sitten alkaakin olla jo aika pistää kurssia pakettiin. Jo tässä vaiheessa kannattaa seurata muiden kurssilaisten tekemisiä Friendfeedin kautta ja kommentoida, jos jotain sanottavaa on. Jotkut teistä ovatkin jo ihailtavasti ja itsenäisesti aloittaneet tämän blogosfäärissäkin toivotun toimintamuodon eli blogien välisen keskustelun.

Tsemppiä tuotantovaiheeseen! Muistakaa kysellä vaikka tässä blogissa, Qaikussa tai muussa teille sopivassa paikassa (esim. kurssiblogissanne) apua, jos tulee tenkkapoota vastaan. Kurssin vetäjät ja muut osallistujat varmasti auttavat.

Hei vaan! Kurssin vetäjille kävi hieman nolosti, putosimme rattailta ja yritämme nyt juosta niitä kiinni. Saimme kiireisiä tutkimuksellisia deadlineja ja viime viikko meni kirjoittaessa hakemuksia tai artikkelikorjauksia. + pientä flunssaa. Yritämme lukea viimeisen kahden viikon keskusteluja ja kommentoida löytämäämme, mutta jatkakaa alkuperäisen suunnitelman mukaan.

Artikkelin korjauksia tehdessä tuli käytyä läpi avointen oppiresurssien tai OER:en historiaa ja kirjoitettua siitä omaa tulkintaa. Yritän saada siitä jonkinlaisen suomenkielisen tiivistelmän tehtyä joko tänne, LeMilliin tai wikiopistoon. (Ok, teen sen yhteen ja leikkaan ja liimaan kaikkiin kolmeen.)

Merkitkääpä kalenterihinne jo nyt. Ensi maanantaina 5.10.2009 klo 14-15 järjestetään kurssin vetäjien toimesta webinaari LeMillistä. Osoite on http://connect.humac.fi/avo. Webinaariin on avoin pääsy, eli mukaan voivat tulla muutkin kuin kurssilaiset. Webinaarissa alustetaan lyhyesti LeMill-ympäristön ominaisuuksista, jonka jälkeen on aikaa keskusteluille. Tilaisuus myös tallennetaan, joten sen voi katsella myös jälkikäteen, joskaan silloin ei pääse keskusteluun mukaan.

Maanantaihin mennessä olisi tietysti hyvä, jos osallistujilla olisi jo ensimmäisen viikon tehtäviä tehtynä. Vähintään oma esittely pitäisi jo olla verkossa kurssiblogissa.

Jotta kurssin vetäjien ja kurssille osallistuvien olisi helppo seurata, mitä kaikki kirjoittavat omiin kurssiblogeihinsa, perustin Friendfeediin tunnuksen tälle kurssille ja pistin sen seuraamaan kaikki kurssilaisten blogeja. Linkki on myös blogin sivupalkissa: http://friendfeed.com/avokurssi09

Voit seurata kurssiblogeja ihan vain vierailemalla tuolla sivulla säännöllisesti, tai voit tilata sivulta RSS-syötteen omaan uutistenlukuohjelmaasi. Tai jos käytät itse Friendfeediä, voit lisätä avokurssi09:n ystäväksesi, jolloin näet uudet kirjoitukset omassa Friendfeed-näkymässäsi.

Huom: Kaikkien osallistujien blogeista ei vielä ole tietoa. Laittakaapa nyt se blogi jonnekin pystyyn. Hyviä ilmaisia palveluntarjoajia ovat mm. Blogger ja WordPress. Ja ilmoittakaa sitten bloginne osoite tuolla kurssin osallistujasivulla.

Huom 2: Jos käytätte blogianne muuhunkin kuin tämän kurssin opintopäiväkirjana, käyttäkää kirjoituksissanne tagia tai kategoriaa, jolla erotatte ne muista kirjoitelmistanne. Ja ilmoittakaa sitten kyseisen tagin tai kategorian osoite, jotta me näemme suoraan kurssiin liittyvät kirjoitukset. Jussin kurssiblogi on hyvä esimerkki (katsokaa tarkkaan osoitetta, joka linkissä on).